Digitalisaation johtaminen – managementtiä ja leadershippiä?

Digitalisaatiosta puhuttaessa korostetaan suuria rakenteellisia muutoksia ja täysin uudenlaisia tapoja tuottaa lisäarvoa – ja ylipäätään toimia organisaationa. Havaintojeni perusteella aihetta koskevassa keskustelussa johtaminen ja digitalisaation strategisoinnin (/”kokonaisvaltaistamisen”) merkitys on vielä toistaiseksi saanut melko vähän huomiota.

Johtamisessa – niin myös digitalisaation johtamisessa – on tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että strategioilla on usein kaksi toisiaan täydentävää ilmentymää: suunniteltu strategia sekä emergentti, toiminnassa syntyvä eli suunnittelematon strategia (vt. Mintzberg & Waters: Of Strategies, Deliberate and Emergent). Organisaation johtamisessa on kyettävä jatkuvasti parantamaan edellytyksiä sille, että sen asiantuntijayhteisöt luovat ja toteuttavat oikeanlaista strategiaa ilman tiukkaa ohjausta. Parhaimmillaan asiantuntijayhteisöt rakentavatkin ”strategista polkua”, jota ei edes parhaimmassakaan suunnitellussa strategiassa osata ennakoida, ja jolla on merkittävä vaikutus organisaation menestymiseen. Toisaalta ilman minkäänlaista suunniteltua ja yhteisesti hyväksyttä strategiaa ja sen seurantaa, on johtamisessa erittäin haasteellista ”suunnata laivaa oikeaan satamaan”, ja perustella esimerkiksi päätöksiä resurssien kohdentamiseen ja investointeihin liittyen.

On mielestäni tärkeää, että ymmärretään näiden kahden strategian ilmentymän täydentävän toisiaan ja että molempia tarvitaan vision saavuttamiseksi. Voisi ehkä todeta, että emergentin strategian ”oikeasuuntaisuus” ja vaikuttavuus on pitkälti riippuvainen organisaatiokulttuurista, osaamisesta, oppimis- ja innovointikyvykkyydestä sekä näitä kehittävien olosuhteiden vahvistamisesta ja varmistamisesta (vt. leadership), ja suunnitellun strategian vaikuttavuus johtamisesta, sen käytännöistä ja johdonmukaisuudesta (vt. management) sekä itse strategian sisällöllisestä laadusta. Joka tapauksessa molempien vaikuttavuus kulminoituu viime kädessä johtamisen laatuun: johtajien vastuu inhimillisen pääoman, muiden resurssien ja organisaation innovointi-, kehittämis- ja oppimiskyvykkyyden ja -olosuhteiden kehittämisessä sekä strategian viestinnässä ja jalkauttamisessa on kiistaton. Johtamisessa, erityisesti strategisessa johtamisessa, vaaditaan erittäin kokonaisvaltaista ymmärrystä ja näkemystä organisaatioidemme ja toimialamme sisäisistä mutta myös toimialamme ulkoisista, sekä välillisesti että välittömästi meihin vaikuttavista, heikoista ja vahvoista signaaleista. Lienee perusteltua todeta, että nykyajan toimintaympäristössä strategioiden muokkaussyklit ovat lyhentyneet, ja organisaatioilta vaaditaan strategista ketteryyttä ja dynaamisuutta enemmän kuin koskaan. Parhainkaan suunniteltu strategia ei voi olla kiveen hakattu.

Esimiehenä ja jonkinasteisena ”liiderinä” totean lopuksi, hieman itseäni toistaen, että keskeinen tehtävämme on tukea ja osaltamme kehittää sellaisia olosuhteita, jotka innostavat ja mahdollistavat jatkuvan uuden etsimisen (exploration), kokeilun ja oppimisen. Näin voimme edesauttaa mielekkäiden strategisten polkujen ja disruptioiden syntymistä. Optimaalisessa tilanteessa meillä on sopivassa suhteessa suunnitelmallisuutta ja suunnittelemattomuutta.

Ilkka Haukijärvi, TAMK

 

1 thought on “Digitalisaation johtaminen – managementtiä ja leadershippiä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *