Kolme avainta paremman verkkokurssin suunnitteluun

keys-with-ringKuten useimmat tälle sivustolle eksyvät jo tietävät, TAMKissa on vuoden 2016 alusta käynnistänyt toimintansa ns. digimentoriverkosto, joka koostuu eri yksiköiden digimentoreista – digitalisaation ja pedagogiikan kysymyksien kanssa painivista arjen sankareista. Oma toimenkuvani Hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut -yksikön digimentorina on alkanut vauhdikkaasti, ja ensimmäiset kuukaudet ovat tuoneet mukanaan mm. mentorointia ja neuvontaa erilaisiin työkaluihin liittyen (E-lomake, OneNote, Eliademy, Exam…), verkkokurssien arviointia pedagogiikan ja käytettävyyden näkökulmasta, koulutuksien järjestämistä koko yksikölle (Prezi), hankesuunnittelua, uusien työkalujen tutkimista ja testaamista, sekä viimeisimpänä hyvien digikäytänteiden jakotilaisuuden järjestämistä. Paljon kaikenlaista on siis jo tullut tehtyä, ja edessä on varmasti entistä enemmän mielenkiintoisia kuvioita!

Sami Suhonen kirjoitti muutama viikko sitten postauksen tähän blogiin, jossa hän esitteli TAMKissa kehitettyä verkkokurssien arviointityökalua. Työkalu on varsin oiva ja kattava ”checklist” verkkokurssin laatijalle, ja suosittelen myös omalta osaltani lämpimästi sen käyttöä. Ikään kuin jatkumona Samin postaukselle, ajattelin tässä artikkelissa antaa kolme avainta paremman verkkokurssin suunnitteluun. Nämä avaimet pohjautuvat omaan kokemukseeni verkkokurssien parissa.

1. Selkeys

Selkeys on yksi kurssin designin olennaisimmista tekijöistä. Jos kurssi on selkeä, opiskelijat tulevat todennäköisemmin suorittamaan kurssin loppuun menestyksekkäästi ja motivoituneina. Kurssin selkeys myös tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajankäyttöä, kun opiskelijat voivat käyttää aikansa varsinaiseen opiskeluun ja ylimääräinen asioiden selittäminen esim. sähköpostitse vähenee. Kysy seuraavat kysymykset itseltäsi (ja vastaa niihin):

  • Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö jotain karsia? Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit) yhteneväisesti?
  • Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan vastuut kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?

2. Yhdessä tekeminen

Verkkokursseja rakennetaan erilaisia käyttötarkoituksia varten. Yksi yleisimmistä verkkokurssityypeistä on kuitenkin samanaikaisesti muiden opiskelijoiden kanssa suoritettava kurssi. Tällaisille kursseille pitäisi ehdottomasti rakentaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen toisten opiskelijoiden kanssa. Lukuisat tutkimukset ja case-esimerkit ovat osoittaneet, että niiden käyttämisellä on huomattavia etuja (mm. oppimistulosten parantuminen ja motivaation lisääntyminen). Kysy seuraavat kysymykset itseltäsi (ja vastaa niihin):

  • Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
  • Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan (synkroninen) sekä eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.

3. Ohjaus ja palaute

Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna verkkokurssilla opettajan (tai valmentajan/fasilitaattorin/koordinaattorin) tärkein tehtävä on ohjata ja antaa palautetta. Ohjauksen tarve verkkokurssilla on usein aivan erilainen kuin perinteisessä luokkahuoneopetuksessa. Palautteen antaminen ja saaminen on aina olennainen osa opetusta, ja verkkokurssi ei tee tässä poikkeusta. Kysy seuraavat kysymykset itseltäsi (ja vastaa niihin):

  • Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa (esim. videoyhteys, kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa olevat opiskelijat? Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
  • Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia palautetyyppejä riittävästi (opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo kurssin aikana? Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

Toivottavasti näistä avaimista on hyötyä sinulle, joka suunnittelet verkkokurssia.

1 thought on “Kolme avainta paremman verkkokurssin suunnitteluun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *